Saturday, June 7, 2014

1v-11kk-7pv & rv20+5

Kaveri sen Facebookissa sanoi:

"Olen keksinyt elämän tarkoituksen. Se on kesä."

Täällä on tosi vihreetä joka puolella, sellanen Suomen erityinen vihreä (kuten mies asian ilmaisi). Ja meidän puksipuun edusta rehottaa. Kylvin siihen jotain kesä-mix siemensekotusta ja nyt siinä on hirveästi vihreää eikä yhtään kukkaa. En uskalla nyppiä rikkaruohoja pois, kun en tiedä mitkä on rikkaruohoja ja mitkä potentiaalisia kesäkukkia.

Meillä on ollu jokseenkin kummallinen viikko. Nyt lauantain erikoisuutena käytiin kuuntelemassa Nalle Nappisilmän konserttia (taas!) heti aamulla kymmeneltä. Jännittävyyttä lapselle: mentiin itolla buttilla. Ja konsertti oli juuri kuten viimeksikin. Lapsen reaktioita kuvaillessa tuli jälleen mieleen 'mesmerized'. Hiljaa ja paikoillaan istui ja kuunteli ja katseli. Tää tuntuu aina yhtä hassulta, kun noin muuten toi ei pysy sekunteja pidempään paikoillaan kuin toisinaan Legojen / junaradan kimpussa. 

Konsertin jälkeen mentiin (taas!) ravintolaan syömään, niinkuin ihmiset tekee (ja siis lapsen kanssa!), olkoonkin, että ravintola oli Memphis. Saatiin energiaa läikkyvä lapsi juuri ja juuri pidettyä (kumiankan voimin) pöydän ääressä, vaikka se ei mitään ruoastaan syönytkään. Käytiin kirjakaupassa toteamassa, että laps on ymmärtänyt shoppailun ilon: 'otetaan toi. Toi viedään kotiin. <Laps> haluaa ton.' Ostettiin myyrä, jonka laps asetteli huolellisesti rattaisiin ja jotain muuta, joista yksi oli tarrakirja.

Mentiin jännittävällä bussilla kotiin ja laitettiin laps rattaisiin myyrän kanssa nukkumaan.

Iltapäivällä mahtavan hyvää ruokaa ystäväperheessä ja pariviikkoinen vauva, joka nukkui hyvän tovin mun povella (I swear, tuntui kuin olis alkanut tulla maitoa...). Pidettiin hyvänä merkkinä, että laps ei ollut tästä moksiskaan. Hämmästeltiin vauvan pienuutta (joo, muistan miten itteäni vähän kummastutti ihmisten taivastelut vastasyntyneen pienuudesta) ja sitä, että oma laps on joskus ollut kanssa tommonen. Pikkunen. Paikoillaan. 

Pihalla vielä hiekkistä ja keinumista ja kotiin nukkumaan. Hyvän päivän päätteeksi hyvä nukutus: ei harmistusta, vaikka laps pyörikin sängyssä yli tunnin hakemassa unta. Pari kertaa kutsui (ihan iloisesti höpötellen) mut moikkaamaan ja sitten jatkoi taas omaa lauleskeluaan. Niin joo, kerran ojensi vaipan, jonka oli koittanut teipata kasaan 'ihan määkä'. Vaihdettiin vaippa ja homma selvä.

Viikonloppu! Ens viikosta tulee jännä.

Rentona dösässä paluumatkalla.

Myyrä, kumiankka ja tarrakirja
lapsen asettelemina. Myyrän silmät
piilossa identiteetin suojaamiseksi,

No comments:

Post a Comment