Sunday, June 30, 2013

kuukausi 11, päivä 30

Muistelin eilen hymyillen, miten olin joskus vuosia, vuosia sitten ihmetellyt, miten siskoni jaksoi järjestää vuosi toisensa perään toinen toistaan upeammat kattaukset ja synttärijuhlat lapsilleen. Sisko totesi, ettei kyse ole jaksamisesta, vaan että HALUAA leipoa ja laittaa ja valmistaa. En voinut tajuta.

Olo eilen oli kuin perjantai-aamuna duuniruokalassa. Olin käynyt hakemassa lautasellisen puuroa aamupalaksi ajatellen, että nyt olen aikuinen, varmaan mun puuroangstiajat on ohi ja puuro maistuu hyvältä. Ja arvatkaa mitä! Ei ollut eikä maistunut. Myöskään leipominen ei ollut varsinaisesti niin antoisaa puuhaa, kuin olin toivonut sen tässä elämänvaiheessa olevan, mutta joku sisäinen ääni käski. 

Harkitsin kyllä kakun ostamista valmiina jostain, mutta pikagoogletus ei nostanut mitään riittävän houkuttelevaa esille. Ja tässä oli jotain alkukantaista näyttämisen tarvetta. Kyllä minä itse leivon tarjoiltavat lapsen synttäreille! Kyllä leivon, oottakaa vaan! Katsokaa siskot ja anopit sun muut, joilla on aina täydellinen synttäripöytä, kyllä minäkin saan pöydän täyteen ruokaa! Ei ehkä yhtä herkullista, yhtä koristeellista ja kaunista ja onnistunutta ja voi olla, että lapsikin sylkee synttärikakkumaistiaisen suustaan, mutta leivon silti! Joka suuntaan ja täysiä!

(Ja kaiken varalta pyysin siskoa ja anoppia tuomaan myös vähän jotain purtavaa kesteille. You know, just in case I pulled a Monica.)

Juhlien jälkeen vajosin sohvalle kaikkeni antaneena. Väsytti. Olo oli tyhjentyneen alakuloinen. You know, ei alakuloinen mistään syystä, ihan vaan post-overwhelmed. Muistelin aikaa tasan vuosi sitten. Juuri nyt, tätä blogia kirjottaessa, tasan vuosi sitten taisin olla juuri saanut epiduraalin. Vajaa 2,5h siihen, että laps syntyisi. Ensimmäinen vuosi on ohi.

Kuvia. Luulin ottaneeni hyviä ja onnistuneita kuvia, mutta ne olikin tämmösiä. Anyway. Food, anyone?

Tästä puuttuu vielä kakku ja juustosarvet ja
jätski ja kermavaahto ja ja ja....

Fetapinaattipiirakka - siskon tuominen (tätä kehuttiin btw!)

Lohipannari

Banaanilätyt

Sitruunapiirakkaa, karjalanpiirakoita, vesimeloonia jne.

Vesimelonia ja jotain valkosta melonia, jonka nimeä en muista.

Laps + (mango-juusto-, jossa
valkosuklaakoristeet - ITE TEIN!) kakku.
Isin kanssa puhalsivat.

Leikkasin lapselle siivun kakkua (kakkupalan
koko nauratti). Maistoi, sylki pois. Ensi vuonna uusi yritys.

11 comments:

  1. Onnea 1veelle! Sulla on ihana kesätukka, tykkään :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos paljon ja right back at ya (tai at pikkunen enemmänkin :). Ja kiitos, mäkin tykkään kesätukasta :)

      Ehtiskö hei nähdä joskus (vaikka oonkin takas töissä..)?

      Delete
    2. Joo, nähdään! Lähdetään torstaina mökille ja ollaan siellä loppuviikko, mutta taas ens viikosta alkaen on kalenterissa vapaata.

      Delete
  2. Oi sisko rakas <3 sun synttäripöytä oli aivan fantastinen, ja oli ilo osallistua sen kasaamiseen! Vatsat pinkeinä poistuttiin bileistä, jokainen!

    Ja don't worry, jos ei leipominen ole oma juttu, saa niitä herkkuja ostamallakin :) Ens vuonna muistuta etukäteen, mulla on ystävä, joka tekee tilauksesta tutuille ja tutuntutuille (voi hurja mikä sana :D ) mitä upeimpia kakkuja. Että sitten kun laps hokee synttäreiden alla että tahtoo pupukakun, tai vaikkapa Tarzanin, tuo mun ystäväni toteuttaa villeimmätkin kakut!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos kehuista ja kiitos vinkistä! Käännyn sitten ens vuonna sun puoleen :)

      Onkin jännää kuulla onko lapsella ens vuonna jo mielipiteitä mikä kakun pitäisi olla :o

      Delete
  3. Onnea 1-vuotiaalle!

    Ja mielettömän montaa eri herkkua teillä pöydässä, eläs kuule yhtään vähättele leipuritaitojasi. Tuon vesimeloni-idean muuten varastan välittömästi ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Daeph, kohta se on teillä edessä! :)

      Ja haha, vesimeloni-idea on vapaasti varastettavissa (saatoin ehkä itsekin bongata sen jostain pinterestistä tms - kannattaa käyttää inspiraation hakemiseen).

      Herkkuja paljon, maku eri asia ;) Ei vaan, kyllä ne oli ihan syötäviä ja erityisesti toi juustokakku oli kyllä just niin tasasen hyvää kuin yleensäkin (onkin tehnyt sitä jo pidempään mieli).

      Ja ehkä se leipominenkin muuttuu mukavammaksi, kun 'kenttä' no tutumpi ja repertuaaria (ja aikaa) enemmän. Tällä hetkellä tuntuu että se on sellasta sähläämistä ja kokonaisymmärryksen vähyyden takia mokaamisen riski on korkea :-)

      Delete
  4. Mä pöllin myös vesimeloni-idean :)

    Mahtavan näköiset tarjoilut!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi, kiitos!

      Ja kiva, että löytyy jotain pöllittävää :)

      Delete