kuukausi 6, päivä 3

Nukkumisesta. Vähän arveluttaa kirjottaa, koska jo usea bloggari on sen huomannut, että heti kun kehuu lapsen nukkumista, niin seuraava viikko menee ihan miten sattuu (nukkumisten kannalta). Eli kannattaisi jinxaa.

Meillä on kuitenkin nyt viimeiset kaksi yötä nukuttaminen sujunut kelpoisasti ja yötkin verrattain ok. Luen edelleen (enkä lue, kun istun ja kirjotan blogia. No kohta luen) sitä No-cry sleep solution -kirjaa, tosin en oo vieläkään päässyt vaiheeseen, jossa itse vinkit alkaa. Damn you Project Life, kun viet kaiken huomion!

Anyway. Meillä on nyt siirrytty kolmista-neljistä päikkäreistä kaksiin. Ja mieluusti about (vähintään) 2h / tsibale. Viimeiset loppuu (toivottavasti) siinä viiden pintaan. Ja sitten valvotaan. Valvotaan, kunnes mennään nukkumaan ja tällä kertaa yöunia. Eilen laps pistettiin unille ihan sippinä heti ysin jälkeen. Nautti vielä (tämmösenä kokeiluna) mun ihan itse tekemän kauravellin. Ja hyvällä ruokahalulla vieläpä (kaikkien suureksi yllätykseksi).

(Musta on tullut ihan regular master chef tässä lapselle kokkailujen ohella. Tein tänään sämpylöitä, joista tuli suurinpiirtein kuohkeita!)

Seuraavan puolentoista tunnin aikana taisin käydä kahdesti hyssyttelemässä ja imettämässä, about vartin molemmilla kerroilla. Oleellista tässä kuitenkin, että laps jäi nukkumaan, eikä herännyt silleen valveille asti. Ja unet jatkui. Yöllä oli muutamia (ehkä kaks? kolme?) herätystä, mutta ne meni taas niin sumussa, etten oikein muista (yritin tehdä niistä päiväkirjaa, mutta nukahdin ennen kuin kykenin).

Aamulla heräsin ite kahdeksan jälkeen. Lapsen unet jatkui melkein puoli ysiin asti. Siis jotain 11h unta!

Nyt ollaan siinä pisteessä, että rutiini ollaan toistettu - laps heräsi vikoilta päikkäreiltä viiden aikaan ja nukkumassa ysiltä, nukahti minuuteissa (tänään kylläkään velli ei kelvannut - johtuu varmaan siitä, että mies kokkasi sen ja mun master chef taika puuttui). Oon nyt kerran käynyt imettämässä (oli kyllä jotenkin pitkä imetys, mutta laps oli suurimman osan ajasta silmät kiinni, vaikka vaan puoliunessa). Veikkaan, että tässä tulee vielä yksi herätys, ennen mun omaa sammumista.

Eli jee, ollaan varmaan menossa hyvään suuntaan!

Seuraava askel on opettaa laps nukahtamaan itse ilman mua tuttina. Luulen, että se jo ratkasee aika monta näistä viimeisistä ongelmista.

Btw, otettiin tänään ruokavalioon kananmuna. Kahdesti sai päivän aikana about teelusikallisen munakokkelia. Meni alas, vaikkakaan ei ollut mikään instant herkku.

Mietin tuossa, että oon kuullut aika ristiriitaisia lausuntoja yli puolivuotiaankin ruokailuun liittyen. Toiset sanoo, että yli puolivuotiaalle voi lappaa mitä vaan kuinka tiheällä tahdilla vaan. Ja toiset taas että edelleen pitäisi edetä 1-2 uutta ruoka-ainetta viikossa. Mutta siis siinähän menee ikä ja terveys? Uusia ruoka-aineita kertyy tosi hitaasti, erityisesti kun olis kuitenkin kiva lisäillä useammastakin ruokaryhmästä.

Noh, meillä on neuvola maanantaina. Jännittävää nähdä miten tää ruokailu on vaikuttanu lapsen painoon. Ja mimmonen neuvolatäti siellä odottaa. Ja mitä sillä on sanottavaa lapsesta.

Btw. Mulla on synttärit huomenna. Aikasemmin tykkäsin juhlistaa synttäreitä ihan tälleen aikuisenakin. Lapsen myötä hädin tuskin oon muistanut moisen tuloa. Näin sitä vanhetaan.

Kiihkeä hetki ikkunan kanssa.