Wednesday, October 24, 2012

kuukausi 3, päivä 24

Noniin. Lapselle pitäisi hommata verokortti.

Yksi kaveri työskentelee varsin tunnetun, suomalaisen lastenvaatevalmistajan riveissä ja pyysi sitten lasta muutamaan tuotekuvaan, ilmeisestikin ensi syksyn katalogiin.

Toki mietin scoretanko taas huonomutsi-pisteitä, jos suostun. Pähkäilyn tuloksena totesin, että kyseessä ei ole mitkään kauneuskilpailut, tästä (luultavasti) ei koidu kohtuutonta harmistusta lapselle ja ystäväni tartti apua (pyyntö tuli melko viime tinkaan, heillä oli kuvaukset sovittuna, mutta malli puuttui). Ja jos ja kun lapsen kasvot (tai täysin säädyllisesti vaatettu keho) sitten näkyy jossain katalogissa / mainoksissa, niin saako joku siitä henkisiä traumoja? Tuskin. Eli menkööt.

Olin oikeassa: kuvaukset meni tosi iisisti, laps oli koko ajan kuin enkeli, säteili kameralle ja oikein sopivasti nukahti, kun siirryttiin kuvaamaan turvakaukalo-juttuja. Kuvaukset kestivät kaks ja puol tuntia ja siitä laps nukkui melkein puoltoista. Kertaakaan ei kitissyt tai ollut harmistunut. Kuvista tuli hyviä, eikä kuvaaja meinannut malttaa lopettaa kuvaamista, vaikka kaikki tarvittava oli jo kuvattu.

Vähän on äiti kyllä ylpeä.

Iltapäivällä sen sijaan ei enää niin hymyilyttänytkään. Oli rokotustutkimuksen tapaaminen nro 2. Verikoetta ei otettu, mutta reisiin tuli tehosteet ja suuhun rota. Ja laps kyllä todella ilmaisi loukkaantumisensa näistä reisipistoksista. Jälleen kerran - onneks se ei muista näitä enää myöhemmin. Illalla oli vähän kuumetta, mutta muuten on mennyt suhteellisen hyvin, vähän tuntuu vatsa olevan löysällä. Seurailemme.

Sen sijaan nukuttaminen on kahtena viime yönä tapahtunut aivan kummallisen hyvin! Ollaan tehty iltatoimet, oon lukenut lapselle yhden Tammen kultaisen kirjan (oma feivöritti lapsuudesta) ja sitten pistänyt lapsen kyljelleen sängylle ruokailemaan. Ja here comes the oleellinen osa: silittänyt keskivoimakkaasti rauhallisia, pitkiä vetoja kylkeä pitkin kainalosta jalkoihin. Ja jalat on rauhottunu. Kädet vielä vähän heiluu, mutta siihen on laps nukahtanut nopeahkosti ja helposti. Jo kahdesti! Katsotaan jatkuuko onni vielä tänäkin iltana.

Sanottakoon vielä, että on ihan käsittämätöntä miten hurjaa vauhtia tässä mennään - melkein joka päivä tulee jotain uutta, joskus parikin asiaa! Varpaiden löytämisen lisäksi laps on alkanut käkättää, silleen kunnolla. Ja oikeasti, lapsen nauru kyllä tarttuu flunssaakin paremmin.

Ja ainiin, ihan täysin stressaamatta ja huolehtimatta kerron: laps punnittiin eilen. Edellisestä neuvolasta (3 vko sitten) painoa oli tullut 320g. Eli about 100g / vko, mikä ei nyt ole mitenkään huippupaljon, mutta ihan siedettävästi. Ja minkäs teet, kun tyyppi liikkuu ja treenaa lihaksiaan KOKO ajan. Tälläkin hetkellä vetää itseään konttausasentoon ja yrittää ryömiä. Eli kulutus on ainakin korkealla.


Hesarilla ollaan vaan ja chillaillaan

No comments:

Post a Comment