Hei Espoo, miks teillä on niin paljon koiria, jos te kerran niitä niin paljon vihaatte? 'Älä kuseta koiraasi tässä' -kylttejä oli ripoteltu sinne tänne ja niissä oli varsin epäystävällinen ja vihanen sävy. Vai onko tässä joku fifti-siksti-jako ja sisällissota tiedossa?
Ja siis hei Espoo, oo nyt kohtuullinen. Onko tosiaan fiksua ja tarkoituksenmukaista tehdä pieniä parkkipaikkoja kaupungissa, jossa halvahkoa lääniä pitäisi olla riittävästi joka suuntaan?
Esimerkiksi meidän tulevan kuuden (6) huoneiston taloyhtiössä on viisi (5!) tolpallista parkkipaikkaa ja kolme (3) vieraspaikkaa. Yksi huoneisto joutuu aina olemaan vieraspaikalla. Siis miksi ihmeessä? Tonnehan voisi levittää vaikka fudiskentän kokoisen parkkiksen vaikka kuinka halvalla?
Tämän lisäksi löytyy hiljaisia, mutta leveähköjä pihateitä, joissa on parkkeeraaminen kielletty 24h! Joka päivä! Aina! Come on. Ymmärrän, ettei ihmiset halua muiden exploittaavan vapaata parkkista ja hylkäävän autoromujaan sinne kuolemaan, mutta eikö siihen nyt riittäisi joku järkevä sääntö? Kuten vaikkapa että viikonloppusin saa parkkeerata, arkisin kiekolla neljä tuntia. Mutta että aina ja sunnuntaina?
Kyseltiin, että mihin ihmiset voisivat jättää autonsa meille tullessaan kylään, jos kaksi jäljellä olevaa vieraspaikkaa on viety. Välittäjä kertoili, että nooo, lähellä (tossa heti 300 metrin päässä) on päiväkoti, jonka pihalla on kyllä tilaa. Jahas.
Sori nyt vaan, mutta jopa tänne Kamppiin on helpompi tulla autolla. Ainakin siis jos vertaa tuohon alueeseen, johon me ollaan muuttamassa.
No, näistä kummallisuuksista huolimatta mä odotan muuttoa jo jännityksellä. Alotettiin tänään jo pakkaaminen, koska eihän muuttoon enää oo kuin puoltoista kuukautta. Hiljaa hyvä tulee.
Lapsella ollut mahavaivoja, ärissyt ja murissut jo pari päivää. Onneks näiden rutistelujen välissä on kuitenki pääosin hymyilevä ittensä. Nyt illalla kyllä aloin jo pelätä piiiiitkäää nukutusta, kun ärisi ja kitisi väsymystään vaan. Nukahti onneks kuitenkin minuutissa vaunuihin, kun rullailin olkkarin matolla.
Noin muutoin laps on nykyään kiinnostunut kaikesta, kurkottelee mun käsissä olevia tavaroita ja katselee maailmaa varsin halukkaana menemään. Onkin onnistunu sängyllä pari kertaa kiskomaan jalat mahansa alle ja puskemaan eteenpäin (eli tietenkin kyntämään lakanaa naamallansa). Lisäksi kuolaa paljon, vie kaiken suuhunsa, imeskelee ikeniään (tarkistin suun, en ainakaan huomannut mitään hampaanalkuja) ja naureskelee välillä (tuntuu olevan haastavaa keksiä asioita, jotka veisivät leveän hymyn nauruun asti - esim. susikoira Roi -vitsit ei naurattanu).
Ainiin, ostin kanssa Ikeasta unipussin, on nyt ekaa kertaa tänään käytössä. Daeph ihmetteli aikasemman postauksen kommenteissa miksi Ikean unipusseissa on vetskari tavallaan väärin päin, eli alkaa kaulasta ja menee kohti jalkoja. Ja kaula-aukko on vähän ahtaantuntunen, eikä sitä voi jättää isommaksi, kun se vetskari on noin päin.
Ihmettelin samaa Ikeassa ja joku fellow-shopper-nainen sattui kuulemaan ihmettelyn. Kertoi, että a) näin päin vaipan voi vaihtaa unipussia riisumatta; b) kaula-aukko on pieni, etten laps saa vedettyä päätä sinne sisään ja tukehduttua; c) vetskari on alaspäin myös siksi, ettei laps saa suurennettua kaula-aukkoa, vedettyä päätä sisään ja tukehduttua. OK.
Tämmösen siis ostin (oli fleeceä ja vaikutti pehmeeltä):
Hehee, tää mamma vaan aattelin miten unipussia olisi kätevintä käyttää äidin kannalta .. Ikea 1, Daeph 0 kun tarkastellaan asiaan lapsen turvallisuuden kannalta :D
ReplyDeleteNo, joskus ne Ikeassakin osaa :)
Delete