kuukausi 1, päivä 8

Joka kerta kun ehdin ajatella, että hei, meillähän on ehkä jonkunlainen päivärytmiä muistuttava, niin päivä onkin aivan tyystin erilainen. Ja niin kai se kuuluukin.

Tänään on sellanen päivä, että nukkuminen on hankalaa. Säpsähdykset herättää ja aina pari minsaa nukahtamisen jälkeen silmät rävähtää apposen auki. Päiväunet on meneillään juuri tällä hetkellä niin, että istun sängynreunalla läppärin kanssa ja vajaan viiden minuutin välein syöksyn (hellästi) pitämään säpsähtänyttä lasta käpälästä, että se ei heräisi kunnolla, vaan jatkaisi uniaan.

Sen sijaan yöunista on edelleen sanottava vaan kiitosta. Laps alkoi eilen nukkumaan mennessä (puolen yön jälkeen) ähistä sellaseen ilmavaivaongelma-tapaan ja huokasin miehelle, että taitaa tulla pitkä yö. Sitten nukahdettiin. Sitten heräsin puoli kuudelta herätyskelloon, jonka olin laittanut soimaan siltä varalta, ettei laps oo pyytänyt ruokaa sitä ennen ja ettei syöttöväli nyt ihan hirveän pitkäksi venähtäis.

Herättelin vähän unista lasta siis ja onnistuin jopa syöttämään sen ilman, että se kunnolla heräs. Sitten muistan hämärästi kun mies lähti töihin joskus yhdeksän aikaan. Kymmenen jälkeen perheet naisväki alkoi vihdoin kömpiä sängystä ylös aamupalalle. Ei paha.

Lapset viihtyy leikkimatolla