kuukausi 1, päivä 26

Maanantait ei (enää) varsinaisesti harmita mua. Enemmänkin ne tuntuu hyviltä, uusilta alotuksilta. Maanantaina mies on töissä, joten mä voin siivota kodin, alkaa elää terveellisesti, opettaa lapselle jonkun uuden taidon ja kammata pupun. Maanantaina loppuu viikonlopun sikailu ja elämä pistetään taas järjestykseen. Ulkoilemaankin mennään vaikka taivaalta sataisi pikku-ukkoja.

Huolimatta to-pe yön draamasta lähdin kuitenkin lauantai-iltana kaverin synttäreille. Alunperin olin suunnitellut, että voisin nyt ensimmäistä kertaa melkein vuoteen juoda rauhassa ja oltiin miehen kanssa sovittu ihan niin pitkälle, että hän voi sitten hoitaa yösyötöt jne.

Tämä rellestäminen mielessäni ostin kokonaiset kaksi siideriä ja kaksi ykkösolutta illan reintoihin mukaan. Synttäreitä vietettiin siis kaverini vanhempien kodissa, jossa oli saunaa ja pihapaljua ja mitä kaikkea.

Kas kummaa, siinä iltaa viettäessämme oli pakko todeta, että ei se siideri sitten oikein nyt maistunutkaan ja lopulta join yhden siiderin ja yhden ykkösoluen koko illan aikana. Ehkä olisi muuten maistunut paremmin, mutta vähän syyllisenä mietin sitä, että lapselle on pakkojuotettu korviketta jo yhden vuorokauden verran ja oikeastaan olisi aika kiva kuitenkin imettää yöllä, se kuitenkin helpottaa nukahtamista niin paljon. Lisäksi en voisi edes nukkua lapsen vieressä jos veressä on alkoholia.

Eli toisin sanoen ehkä aika ei ollut vielä ihan kypsä railakkaammalle juhlimiselle. Ehkä sitten kun lapsi osaa nukahtaa itse pinnasänkyyn. Ehkä sitten kun lapsi on yökylässä jossain toisaalla. Ehkä sitten kun en enää imetä. Ehkä sitten kun lapsi on muuttanut pois kotoa .....

No, olo oli toisaalta vielä myös vähän jälkimaininkeinen sen mahataudin jäljiltä, ja senkin puolesta oli parempi vaan ottaa iisisti.

Tänään käytiin jossain viidessä asuntonäytössä, mutta yhdestäkään ei tehty tarjousta. Sen sijaan mies totesi, että ollaan nähty nyt riittävästi asuntoja, että nyt voidaan tehdä tarjous, jos sopiva tulee vastaan. Tulispa.

Meillä on vielä vähän keskustelun alla kuinka paljon tässä vaiheessa tulisi tehdä kompromisseja, tasan KUINKA unelmakämppää me nyt etsitäänkään. Mä olisin tietty sitä mieltä, että kaikkitännenytheti, eli parasta olisi löytää hyvältä sijainnilta huonokuntoinen kämppä halvalla ja pistää se sitten ihan kokonaan uusiksi. Harmillisesti sopivia kohteita ei kauheasti ole tässä ollut.

Noin muutoin, raportti vessahätäviestinnästä: niinä päivinä, kun ollaan oikeasti keskitytty, oon saanut noin kaksi arvausosumaa. Näiden kahden osuman lisäksi päivään mahtuu monen monta hutiyritystä, joissa laps katsoo mua huvittuneena kun sanon 'piss piss piss' ja lopputuloksena mulle tulee vessahätä.

Vielä kuva sieltä synttäreiltä. Kakkua koristanut kynttilä näytti hauskasti Apple-logolta nurjalta puoleltaan. Oikealta puolelta siinä oli numero 30.