Wednesday, August 15, 2012

kuukausi 1, päivä 15

Laps vaikuttaa nukkuvan (päiväunia) missä tahansa paremmin, kuin kotona. Why oh why? Tällä hetkellä vallitsevan teorian mukaan meillä on kotona liian hiljaista. Puheensorinaan, bänditreeneihin ja känniläisten puistorähinään on helpompi nukahtaa kuin meidän auvoiseen hiljaisuuden kehtoon. Se, tai sitten joku ihan muu syy. Kotona se ei nyt anyway meinaa päivisin oikein nukkua.

Onko kellään siis vinkkiä mitä tehdä, kun lapsi ei oikein (ainakaan kotona) nukahda (öitä lukuunottamatta) kunnolla syvään uneen? Aina viimeistään 20min kohdalla silmät rävähtää säpsähtäen auki.


Kuulumiset

Käytiin lapsen kanssa post-natal joogassa. Oli mukavaa. Muut vauvat siellä oli n. 4-6kk vanhoja. Alan ymmärtää miksi lapsesta huokaillaan aina 'niin pieni!'. Geneerinen vauva on just tommonen puolivuotias köntikäs. Meidän laps on vielä aika pikkuvauva (huolimatta siitä, että jotenkin odotan sen kokoajan lähtevän kävelemään, kun se ponnistelee jaloillaan noin).

Aloin tossa pohtia notta oonkohan ollut vähän liian äkänen näiden harrastusten hommaamisessa. Kai niitä olis ehtinyt myöhemminkin. Ehkä niitä ei olis välttämättä tarvinnut hankkia niin montaa samantein. Karkasikohan hyökkäysvaunut käsistä.

Ollaan lähdössä huomenna yhdeksi yöksi kaverin saareen. Etukäteen pelkään punkkeja, hyttysiä ja vaivalloisia vaipanvaihtoja. Ja aurinkoa. Laitoin huomisen ostoslistalle leveälierisen hatun lapselle (miten meillä ei sellaista jo ole?? Miten kukaan ei ole ostanut meille sellaista vauvalahjaksi??) ja mahdollisesti mustaa vaaleamman sateenvarjon aurinkovarjoksi. Lisäksi hyttysverkko täytyy muistaa ottaa mukaan. Ja voisin kokeilla joko lapsen pää on kasvanut riittävän isoksi aurinkolaseihin.

Kuvan vaunuilijat eivät liity ..
tai no, liittyväthän ne.
Vessahätäviestinnästä: en ole kertaakaan vielä osannut osua oikeeseen. Ainakin kymmenen kertaa eilen yritin. Palataan asiaan ens viikolla kun saan pyhitettyä kokonaisen päivän tälle. Nyt on ollut vähän liikaa ohjelmaa.

Mulla on huomenna jälkitarkastus.


Ajatukset
Tommi K kirjoitti blogissaan ihmisten reaktioista vaunuja työnteleviin vanhempiin. Erityisesti yllätti, että näitä kommentteja tulee vanhemmilta(kin) ihmisiltä, joista suurin osa on varmaan itsekin elänyt tämän ajan.

Oon miettinyt ihan samoja juttuja itsekin vaunuja työnnellessä. Mä en ole saanut minkäänlaista palautetta, mutta luontaisesti harmittaa jos koen olevani tiellä ja vaikeutan muiden ihmisten elämää. Eritoten, kun joskus teininä olin salaa aika ärsyyntynyt juurikin näistä vaunuilijoista (muiden elämääni vaikeuttavien asioiden ohella).

Mä siis koitan olla huomaamaton ja väistellä ihmisiä ja miettiä mielessä perusteluja sille miksi oon oikeutettu tulemaan vaunujen kanssa kauppaan. Mitäs hankin lapsen. Mitäs en järjestänyt sille hoitajaa / muuta olinpaikkaa kauppailun ajaksi. Niin. Mitäs niihin vastata.


9 comments:

  1. Meidän ipana ei ainakaan pienempänä nukkunut kovin pitkiä päiväunia ikinä, ehkä just 20 minuuttia kerrallaan, jos kotona oltiin. Poikkeukset luullakseni kantoliinassa. Pidempiä unia tuli rattaissa ulkona, mutta oikeasti säännölliset ja pitkät päikkärit on astuneet mukaan kuvaan vasta 6kk kohdalla kun aloimme syöttää tyypille kiinteää sapuskaa. Ja se on käsittääkseni hyvin tyypillistä.

    Itsehän suhtauduin tähän vaunuasiaan silleen, että pois alta risut ja männynkävyt ja turha tulla mulle aukoon päätä. Mies on vielä pahempi, sille ei tuu kukaan aukomaan päätä koska se jyrää vaunuilla yli. Totta helvetissä olet oikeutettu menemään vaunujen kanssa kauppaan. Tai vaikka Hulluille päiville. Tosin epäselvää on, miksi haluaisit vaunujen kanssa Hulluille päiville, mutta kyllä sulla sinne on oikeus mennä. Kaikki kitisijät voi muuttaa keskelle metsää, missä ei muut ihmiset ikävällä tavalla häiritse otsan rypistelyä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ok, hyvä kuulla noista unista. Ja siis ihan sama meillä, syli tai kantoliina ainoat missä saattaa nukkua hiukan pidempään.

      Vaunuista sen verran että ehkä sitä pitää vaan lähteä sillä ajatuksella, että sopu sijaa antaa. Toki musta itsestä tuntuu että tottakai meen vaunujen kaa kauppaan täysin oikeutetusti, mutta en oo oikein keksinyt sopivaa argumenttia, jolla vastata, jos joku tulee kyseenalaistamaan :)

      Delete
    2. Jos nyt oikeasti joku tulee kyseenalaistamaan, kokeile seuraavaa: "Hupene, urpo." Kandee artikuloida selvästi, ettei tarvitse toistaa :D

      Tai jos haluaa olla kohtelias jollekulle, joka mankuu, että pitääkö ne kirjaston käytävät tulla niillä vaunuilla tukkimaan, voinee vain tyynesti todeta, että "Pitää."

      Delete
    3. Tässäkin asiassa se huomaavaisuus muita kohtaan lienee määräävä tekijä. Minua nyt jo entisenä vaunuilijana ärsyttää suunnattomasti ne äidit, jotka itse oikeutetusti jättävät vaununsa (tai kaupassa ne ketkä-hyvänsä, jota jättävät ostoskärrynsä) poikittain keskelle käytävää kun eivät vain välitä katsoa mihin kohti ja miten parkkeeraavat, siis siten että ohikin pääsee. Tai puskevat suunnilleen päin päästääkseen ohi sen sijaan että pyytäisivät väylää (ja jälleen, tähän syyllistyy ehkä enemmän jopa muut kuin vaunuilijaäidit).

      Huomaavaisuus puolin ja toisin on se a ja o tässäkin.

      Delete
    4. Hupene, urpo. Ok, pistetään korvan taa! :D

      Joo, huomaavaisuus puolin ja toisin. Ja ihan totta. Mulla ei kuitenkaan ole vaunujen lisäksi vielä ostoskärryjä, eli oon ostoskärryläisten kanssa ihan samoilla linjoilla :)

      Tänään kyllä tukittiin oikein kaksilla vaunuilla pienehkön kaupan käytävä totaalisti, kun jämähdettiin vanhan tutun kanssa juttelemaan...

      Delete
  2. Samaa mieltä Liinan kanssa! Mä olen niin monia vaunuja työnnellyt, että kenellekään ei varmasti jää epäselväksi se, että minä ajan sitten yli, jos ei tilaa tule. Tosin sen verran reilu olen, että annan kyllä (kovaäänisen) äänimerkin ennen kuin jyrään. Enhän halua naarmuttaa vaunuja. ;)

    Mietin tuota teidän päiväunihommaa, että miten paljon sulla sitten päivisin on melua? Oletko kokeillut laittaa radiota kovahkolle, telkkaria päälle, imuroida?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meillä ei himassa juurikaan oo normisti melua, ainakaan sillon kun oon yksin kotona. Nyt oon alkanut pitää musaa päällä kotona ollessa ja nyt katsotaan minkälainen vaikutus sillä on :)

      Vaunuissa hei pitäis olla samanlainen kello kuin pyörissä!

      Delete
  3. Meillä ei tosiaan toistaiseksi vielä vaunuilla itse, mutta lapsellisia ystäviä sivusta seuranneena väittäisin, että vaunut eivät ole niinkään ongelma vaan niitä työntävät ihmiset. Siis jos ovat. Kauhuissani olen esimerkiksi katsellut vierestä, kun kaveri on työnnellyt rattaita kirjaimellisesti päin mummoja ja pappoja - eikä puhettakaan siitä, että huikkaisi esimerkiksi anteeksipyynnöt perään. Ymmärrän, että se rattaissa istuva voi viedä aika tehokkaasti kaiken huomion ja aiheuttaa siten tällaisia ongelmatilanteita, mutta toisaalta ymmärrän kyllä hyvin, että tällaisten vaunuhyökkäysten kohteiksi joutuneita ne rattaat saattavat ennen pitkää alkaa vähän ketuttaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, kyllä muakin ottaisi pannuun, jos joku anteeksipyytelemättä työntäisi vaunut päin. Toisaalta, oon niin monesti nähnyt mummojen työntävän (tahallisesti) vaunujaan ihmisiä kohti (yrityksenä työntää ihmiset ruuhkassa syrjään joutumatta pyytämään niitä siirtymään), että jotkut mummot kyllä tonki ansaitsee.

      Vaan elämä on harvoin reilua ja rankaisee, niitä jotka ansaitsee sen :-)

      Delete