Tuesday, July 31, 2012

kuukausi 1, päivä 1

Näitä hetkiä, kun oikeastaan tunnen itseni vähän (paljon) tyhmäksi.

Siis ne kaikki kerrat, kun olen nostanut heränneen lapsen viiden tai kymmenen minuutin unien jälkeen pois pinnasängystä ja tuskaillut miksei se nukahda kunnolla? ja alkanut uudestaan syöttö-unenodotus-ruljanssin.

Tajusin tänään - tai oikeastaan juuri äsken - ettei lasta tarvi välttämättä nostaa pois pinnasängystä, vaan on ihan mahdollista nukuttaa se uudestaan sinne! Meillä toimii (näemmä ja ainakin tänään) menetelmä 'tutti suuhun ja käpälästä kiinni'.

Granted, laps on tässä jatkanut parin minuutin välein heräämistä nyt jonkun aikaa, mutta kuitenkin! Nukahtanut aina uudestaan! Ilman syöttöä tai nostamista ulos pinnasängystä! Äh, miten ihmeessä en ollut tätäkään tajunnut aikasemmin?

--> Tässä blogin kirjoittamisen aikana (makoilen tässä sängyssä, kädemitan päässä lapsesta) laps nukahtikin kunnolla. Se toimi! Ainakin tänään!

Ja sitten, outoja huomioita: jos ollaan lapsen kanssa ihan vaan kahdestaan kotona, hän olis hereillä vaikka kuinka. Heti pian jos meille tulee vieraita tai me mennään vierailulle, laps nukkuis vaikka kuinka (no, ainakin 90% ajasta). Mistähän ihmeestä tämä johtuu?

Anyway. Unohdin edellisessä postauksessa vielä kertoa (piiloylpeä vanhempi -alert) neuvolatypyn arvelleen lapsen lähtevän liikkeelle melko varhasessa vaiheessa, koska jo nyt on niin jäntevä ja liikkuvainen. Sovittiin miehen kanssa, että laps pistetään siis sirkuskouluun, kunhan tosta jaloilleen nousee.

Muista harrastuksista - oon vähän kahden vaiheilla vauvauinnin kanssa. Ja syykin tähän melko tylsä: meidän lähivauvauinti olisi sunnuntai-iltaisin ja itseni tuntien (huolimatta äitiyslomasta) sunnuntai-iltaisin on todella vaikea lähteä liikkeelle mihinkään.

Sen sijaan muskariin oon lapsen jo (melkein) ilmottanut ja vauvajumppa olisi kanssa tulossa. Oli jotenkin hienoa istua alas miehen kanssa 'meidän täytyy nyt vähän jutella lapsen harrastuksista'. Ei ole tietenkään tarkoituksenmukasta täyttää viikon jokaista päivää jollain aktiviteetilla, mutta tuntuu ihan oman päänkin kannalta hyvältä ajatukselta hankkia muutamia säännöllisiä harrastuksia.

Ja päivän ihka ensimmäinen: Laps sai Kela-kortin, eli ensimmäisen kirjeensä. Hehkutin tätä kaverille, joka kuuli väärin ja katsoi mua tyrmistyneenä: vaatiiko ne TONKIN ikäsiltä jo verokortin??

6 comments:

  1. Meidän vauvauinti on lauantaisin klo 7:30. Jep, ei toivoakaan saada miestä sinne... Itse voisin ehkä juuri ja juuri harkita, mutta miestä ei lauantaiaamuna sinne saisi tuohon aikaan, ei sitten millään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Uh-oh. 7:30 ei olis toivoakaan saada mua / lastakaan mihinkään. :D Meillä nukutaan aikalailla kymmeneen asti aamusin :-) ja veikkaan ettei mieskään olis kauhean innoissaan. Noi sunnuntai-illat kuulemma kävis kyllä hälle, mutta mä en tosiaan välttämättä usko omaan jaksamiseeni.

      Delete
  2. Verokorttia ei tarvinne, jos ei ole tuloja, mutta kyllä meille kolahti vauvallekin oma esitäytetty veroilmoitus :)

    Jos vauvauintiin haluaa, kannattaa katsoa ryhmiä eri järjestäjiltä. Me ollaan käyty Folkhälsanilla ja tykätty kovasti. Heillä on vauvauinteja monessa paikassa erilaisiin aikoihin

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vauvalle veroilmotus? Jaahas!

      Ja siis hei excellent! Folkhälsanilla on samassa paikassa Kampissa vauvauintia ja paljon järkevämpään aikaan (päiväsaikaan sunnuntaisin). Ilmottauduin sinne :)

      Delete
  3. Kuukausi meni Kela-kortin kanssa? Ihan hyvä kuulla, niin tietää lakata vahtaamasta postia. Kotiuduttiin maanantaina ja mä ehdin tuossa jo eilen miehelle pohdiskella, että tuleekohan se Kela-kortti jo tänään..:D

    ReplyDelete
    Replies
    1. No, meitä hidasti se, että mies lähetti maistraattiin nimi-ilmotuksen ilman mun allekirjotusta ja sehän tuli tietty bumerangina takas. Ne maistraatin laput tais tulla viikko-pari syntmän jälkeen ja niiden täyttämisen ja palauttamisen jälkeen tuli kela-kortti :)

      Delete