rv39+6

Uh-oh. Laskettu aika on huomenna. Olis se kyllä hienoa, jos laps päättäisi olla täsmällinen ja tulla maailmaan juurikin arvioituna hetkenä. Turha kuitenkin varmaankaan laskea sen varaan, lapshan on kuitenkin jo alottanut ihan itsenäisen elämän, jossa se on kasvattanut itselleen silmäripset, oman, äidistä riippumattoman veriryhmän ja monta sisäelintä. Laps tulee ulos, kun parhaaksi näkee (joskus vaaditaan pieni avustus).

En tiedä onko tämä toiveajattelua, mutta tuntuu ainakin siltä, että keho harjoittelee synnytystä varten. Supistuksia tulee ja menee, alavatsaa nipistelee ja selkääkin on alkanut hetkittäin jomottaa. Heräsin viime yönä voimakkaisiin menkkamaisiin kipuihin ja - uskoisin - supistuksiin. Nukahdin kuitenkin uudestaan ja sain nukuttua ihan hyvin. Mutta yleisesti näiden jomotuksien kanssa olo on muuttunut hitusen hankalammaksi.

Sen sijaan päivän saavutuksista: osasin laittaa sadesuojan vaunujen päälle (näitä juttuja pitää harjotella!). Seuraavaksi ohjelmassa olisi kaupassakäynti. Kauppalistalla on suklaata, jätskiä, pähkinöitä ja vessapaperia. Ja pakkaseen pullaa vieraiden varalle.